Teemat

Talous

Kuopiossa on laitettava suu säkkiä myöten ja lopetettava velaksi eläminen. Helpoiten se tapahtuu palveluita priorisoimalla – kaikkeen ei ole varaa eikä tarvetta. Kaupungin tulee tuottaa vähemmän palveluita, mutta paremmin.

Kuopion kaupungin talous on ollut jo pitkään alijäämäinen ja velkaantuminen jatkuu tänäkin vuonna. Kaikilla organisaatiolla on sisäsyntyinen tarve tehdä itsestään tarpeellisia ja pyrkiä kasvamaan. On liian lepsua taloudenpitoa, että nousukaudella verotulojen kasvaessa keksitään uusia palveluita, joita yhteiskunnan on tuotettava, sen sijaan, että vain kevennettäisiin verotusta. Jatkuva palveluvalikoiman kasvattaminen ja kyvyttömyys priorisoimiseen johtaa siihen, että taloudellisen laskukauden aikana joko velkaannumme tai säästämme juustohöyläämällä kaikesta vähän pois. Kumpikin näistä on väärä ratkaisu. Velka on tulevaisuuden verotusta ja sen on loputtava heti. Juustohöyläämällä leikkaamme myös tärkeistä palveluista ja kun jatkamme näin toimimista taloussyklien välillä, johtaa se siihen, että kaikkein tärkeimpien palveluiden suhteellinen osuus kaupungin budjetissa pienenee ajan myötä.

Miten meidän sitten tulisi toimia? Nopea keino pistää kaupungin tase töihin. Kaupungin omistamat käyttämättömät kiinteistöt, joita Kuopiossa on paljon, tulee realisoida. Näin kiinteistöhoitokulut vaihtuvat kiinteistöverotuottoihin. Kun samalla sallimme järkevästi tilanteen mukaiset käyttötarkoituksen muutokset sujuvilla asemakaavamuutoksilla,  yksityiset kiinteistönkehittäjät investoivat mielellään Kuopion. Parhaillaan tämä laskee toimitilojen vuokraa kilpailun lisääntymisen kautta ja parantaa yritysten toimintaedellytyksiä. Myös purkamisen tulee olla vaihtoehto, jos kiinteistölle ei ole käyttöä, eikä se mene kaupaksi.

Kuopion kaupunki on sotkeutunut myös liikaa yritystoimintaan. Ne in-house yhtiöt, jotka toimivat aloilla, joilla on jo kilpailua, tulee laittaa yhtä lailla myyntiin. Näistä saadaan myyntituloja ja samalla tasapuolistamme kilpailuedellytyksiä kaupungissa toimiville yrityksille. Kaupungin ei tarvitse omistaa työterveyspalveluita tuottavaa lääkäriasemaa, ravintola- tai siivouspalveluiden tuottajia, eikä kuntosaleja. Näitä palveluita on saatavilla myös markkinahintaan. Kuopion tulisi toimia myös aktiivisesti sen suhteen, että IT-palveluyritys Istekki listataan pörssiin. 

Luonnollisia monopoleja, kuten sähköverkko- tai vesiyhtiöitä ei missään nimessä tule myydä edes osittain. Ei myöskään strategista omaisuutta, kuten energiayhtiötä. Näiden yritysten kautta kaupunkilaisia ei tule kuitenkaan piiloverottaa. Palvelumaksujen on perustuttava todellisiin tuotantokustannuksiin tai markkinahintaan, kuten sähköpörssiin. 

Pidemmällä aikajänteellä kaupungin taloutta parantavat palveluiden priorisointi ja vähiten tärkeiden palveluiden lopettaminen kokonaan. Kaupungin ei tarvitse tukea työikäisen aikuisten harrastustoimintaa talkooavustuksilla tai pitäjäraatien rahoituksella. Tarpeettomien menojen karsiminen mahdollistaa pitkällä tähtäimellä verotuksen keventämisen, joka kasvattaa kuopiolaisten ostovoimaa. Ostovoiman kasvattaminen lisää taas kysyntää markkinaehtoisesti tuotetuille tuotteille ja palveluille. Erityisen suuri vaikutus sillä on palvelualoille. Kysynnän myötä kaupunkiin syntyy lisää palveluita, jotka luovat työpaikkoja ja kasvattavat kaupungin vetovoimaa niin matkailukohteena kuin kotikaupunkinakin. Tämä on hyvän ja kasvun kierre, joka mahdollistaa taas verotuksen lisäkeventämisen, mutta myös niiden tärkeiksi katsottujen palveluiden rahoituksen kasvattamisen.

Koulut

Kuopion kouluverkko kaipaa uudistamista. Liian pienet tai suuret koulut eivät ole lasten ja nuorten parhaaksi, eikä kaupunkialueella asuville oppilaille pitäisi joutua järjestämään koulukuljetusta siksi, että lähikoulu on liian kaukana. Keskustan kouluverkkoa on supistettu menneiden vuosikymmenten aikana liikaa ja nykyiset Minna Canthin ja Hatsalan koulut ovat paisuneet oppilasmääriltään liian suuriksi. 

Kuopion kaupunkialueelle tulisikin rakentaa lähivuosina useampia uusia yläkouluja. Nykyisistä koulurakennuksista ainakin Minna Canthin ja Hatsalan koulujen kiinteistöt ovat käyttöikänsä lopussa ja kun rakennusten peruskorjaukseen ei ole arkkitehtuurin säilyttämisestä tulevia syitä, voimme hyödyntää tilannetta ja rakentaa tilalle useamman, mutta oppilasmäärältään pienemmän koulun. Hiltulanlahteen tulee rakentaa kokonaan uusi yläkoulu. Alue on vasta kehittymässä ja oppilasmäärä kasvaa vielä vuosia.

Kuopiossa on investoitava nykyistä enemmän myös koulujen oppimateriaaleihin. Julkisuudessakin olleiden selvitysten mukaan Kuopio käyttää suurista kaupungeista selvästi vähiten rahaa oppimateriaaleihin. Oppimateriaalit ovat opettajien työkaluja ja paremmat oppimateriaalit houkuttelevat kaupunkiin myös opettajia. Opetus ja oppimisympäristöjen on oltava rauhallisia ja sopivan kokoisia kunkin luokka-asteen opetusryhmille. 

Ulkoa määrättyjä opetusryhmien maksimikokoja en kannata. Tässä päätösvalta tulee olla koulua johtavilla ammattilaisilla. Epäilen vahvasti, että jos kaupunki määrää opetusryhmille suurimman sallitun oppilasmäärän, siitä tulee nopeasti maksimin sijasta mini kaikille ryhmille. Tämä vie koulujen johtajilta päätösvaltaa vaikuttaa opetuksen järjestämiseen ja vähentää myös työn mielekkyyttä. Olen omien lasten koulunkäytia seuratessani havainnut, että hyvä rehtori tekee rauhallisista luokista hieman suurempia, jolloin rauhattomampi opetusryhmä voi olla pienempi. Tämä parantaa opettajien mahdollisuutta tarjota kaikille oppilaille parasta mahdollista opetusta. Kaupungin tehtävä on tukea rehtoreita ja muita koulujen johtajia onnistumaan omassa työssään, ei tehdä työtä heidän puolestaan.

Kouluruokailuun Kuopion tulisi myös investoida nykyistä enemmän. Tässäkin käytämme tutkimusten mukaan selvästi verrokkikaupunkeja vähemmän rahaa. Kuopiossa on nyt tarjolla sekä kasvis, että liharuokavaihtoehto ja se on hyvä lähtötilanne. Jatkossa kouluruokailussa tulee panostaa siihen, että nykyistä useampi oppilas osallistuisi päivittäin kouluruokailuun. Tässä pieni lisäinvestointi maistuvamman menun puolesta on paikallaan.

Tarvitsemme Kuopioon myös englanninkielisen peruskoulun opetuslinjan. Mikäli haluamme tosissaan houkutella Kuopioon ulkomaisia huippuosaajia, on meidän pystyttävä tarjoamaan heille myös järkeviä palveluita. Olen itse ollut kansainvälisissä työtehtävissä jo toistakymmentä vuotta ja tiedän että suomalainen koulu on ulkomailla erinomaisessa maineessa. Se tunnetaan Meksikosta Kiinaan ja tulee aina ensimmäisten asioiden joukossa esille uusien kontaktien kanssa. Kaikki ulkomaalaiset huippuosaajat eivät halua jäädä tänne loppuiäkseen ja siten suomenkielinen koulu ei ole heille vaihtoehto. Jos englanninkielistä koulua ei ole tarjolla, voi Kuopioon tuleminen jäädä siihen. Kyseessä on kuitenkin se joukko ihmisiä, joilla on mahdollisuus tehdä aitoja valintoja. Tässäkin voimme kopioida toimivia malleja muista suomalaiskaupungeista, joissa oppilaspaikat englanninkielisellä opetuslinjalla ovat todella haluttuja myös suomalaisoppilaiden joukossa. Alkuun päästään pelkän yläkoulun kattavalla linjalla, jota voidaan jatkossa laajentaa myös alakoulun puolelle. 

Rakentaminen ja kaavoitus

Kuopion vanhojen omakotialueiden rakentamismääräyksiä on kevennettävä niin, että se kannustaa kiinteistöjen omistajia käynnistämään peruskorjauksia ja rakennushankkeita. Lisäksi käyttöön on otettava erityisesti vanhoille alueille suunniteltu tyyppitalomallisto. Kuopio-tyyppitalon rakentaminen purettavan vanhan talon tilalle tulee olla automaattisesti sallittua ja rakennuslupamenettelyltään sekä maksultaan kevennettyä. Uudistuva rakennuskanta nostaa alueiden arvostusta sekä elinvoimaa ja on lisäksi energiatehokasta.

Kuopion vahojen alueiden facebook-ryhmissä on usein muisteltu, miten ennen vanhaan joka talossa oli paljon lapsia. Ja niin olikin. Kaikille uusille alueille muuttaa tyypillisesti eniten lapsiperheitä, näin oli myös nyt vanhoilla alueilla 50-60-luvuilla. Ensiksi alueelle tarvitaan päiväkoteja, seuraavaksi alakoulu ja hyvin pian myös uusi yläkoulu. Noin 20-30 vuoden aikajänteellä lapset alueelta vähenevät. Uudet lapsiperheet hakeutuvat uusille alueille, joilla on nykyaikaista rakennuskantaa. Tässä on koko asian ydin. Se, että Kuopion vanhat keskustaa lähellä olevat omakotilähiöt pysyvät elinvoimaisina, vaatii, että rakennusmääräyksiä kevennetään niin, että alueelle syntyy uusia nykyaikaisia rakennuksia, jossa nuoret lapsiperheet viihtyvät. Tämä voidaan tehdä myös niin, että alueiden omaleimaisuus säilyy.

Kuopiossa kaikki vanhat omakotialueet ovat säilyneet siinä mielessä erinomaisesti, että tonttien pilkkomista ja ns. kirvesvarsitonttien syntymistä ei ole sallittu. Uudetkin talot on rakennettu samalle kohtaa tonttia, missä vanha rakennus on ollut. Omakotitonteille ei ole sallittu rakentaa rivitaloja tai erillistaloyhtiötä. Tonttijako, tiet ja muut kulkuväylät sekä puistot ovat kaikki hyvin alkuperäistä. Vain rakennuskanta on vanhaa ja se kaipaa uudistamista.

Emme ole oikealla tiellä, jos uusien rakennushankkeiden käynnistyminen vanhoilla alueilla vaatii jokaisen rakennusluvan kohdalla kuukausien neuvotteluruljanssin rakennusvalvonnan ja museon kanssa, jonka aikana arkkitehteja hyppyytetään rakennusvalvonnassa kuuntelemassa ohjeita. Kuopion rakennuslupa-arkistosta voi tarkistaa, että esimerkiksi Niiralan alueella käynnistyneisiin rakennushankkeisin ei tullut ainuttakaan puoltavaa lausuntoa kulttuurihistoriaa valvovalta Kuopion museolta. Harva yksityishenkilö haluaa ryhtyä tällaiseen rumbaan oman päivätyön ohella.

Kuopioon tulisi saada oma vanhoille omakotialueille soveltuva tyyppitalo, jonka rakennuslupamenettely olisi kevennetty ja lupamaksultaan edullisempi. Käytännössä tällaisen tyyppitalon saisi rakentaa automaattisesti jälleenrakennuskauden omakotialueille purettavan vanhan talon tilalle. Rakennuslupakäsittely olisi nopea ja kustannuksiltaan edullinen. Malli on käytössä ainakin Helsingissä ja monella talotehtaalla onkin valikoimissaan ns. Helsinki pientalo. Täysin sama talomalli meille Kuopion ei sovi, meillä tontit on isompia ja talot malliltaan hieman erilaisia, mutta idean voimme hyvin kopioida.

Tyyppitalon lisäksi rakennusmääräyksiä on kevennettävä ja purkava uudisrakentaminen sallittava ihan periaatteellisella tasolla, että uusia nykyaikaisia ja energiatehokkaita taloja voidaan rakentaa kustannustehokkaasti. Vanhojen alueiden omaleimaisesta ilmeestä saadaan pidettyä kiinni selkeillä rakentamistapaohjeilla myös niin, ettei jokaisesta smyygilaudasta ja terassiovesta tarvitse käydä kolmikantakeskustelua rakennusvalvonnan ja museon kanssa. Näin alueelle saadaan uusia asukkaita ja koko olemassa olevan rakennuskannan arvo kasvaa, kun vanhoihin taloihin kohdistuu aikaisempaa suurempi kysyntä.

https://www.hel.fi/…/ksv/julkaisut/esitteet/esite_2009-3.pdf

https://puuinfo.fi/…/tyyppisuunnitelmat/helsinki-pientalo/