Uuden Minna Canthin koulun rakentaminen alkaa, mutta keskustan osayleiskaavamuutos ei etene

Uuden Minna Canthin koulun asemakaava on saanut lain voiman ja rakentaminen alkaa aikataulun mukaisesti. Koulun on tarkoitus valmistua syyslukukauden 2027 alkuun mennessä.

Koulun asemakaavahankkeen ympärille nivoutuu erikoinen kaavamuutosten kuvio, jota on syytä avata hieman enemmän, kun asian takana voi piillä merkittävä oikeusturvaongelma, joka koskee jokaista keskusta-alueen asunnon omistaa.

Keskusta-alueen osayleiskaava, mihin myös Uuden Minna Canthin koulun tontti kuuluu, on tullut vireille yli 20 vuotta sitten. Näiden 20 vuoden aikana Kuopion kaupunki ei ole saanut tästä osayleiskaavasta ainoatakaan luonnosta nähtäville, eikä kaavan muutostarpeita ole eritelty kaupunkilaisille muillakaan tavoilla. Koulua koskevan asemakaavamuutoksen viimeisessä vaiheessa hallinto-oikeus hylkäsi asemakaavamuutoksesta tehdyn valituksen, jonka perusteena oli, ettei asemakaavamuutos ole yleiskaavan mukainen. Kaavamuutoksen etenemistä on seurannut myös Savon Sanomat: https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/8432742

Yleiskaavatasolla päätetään maankäytön periaatteista, siitä mihin rakennetaan teollisuutta, mihin palveluita, kouluja tai puistoja ja mitkä alueet on varattu pelkästään asuinrakentamiselle. Kun yleiskaavan muutoksen laittaa vireille, mutta seisottaa hanketta 20 vuotta edistämättä sitä mitenkään, hallinto-oikeus katsoo yleiskaavan vanhentuneeksi ja näin kaupunki voi muuttaa asemakaavaa vastoin yleiskaavan osoittamia maankäytön periaatteita. Tällainen toiminta vaarantaa kaikkien keskustan osayleiskaava-alueen asunnon- ja kiinteistönomistajien oikeusturvan, kun maankäytön periaatteita ei ole määritelty lainvoimaisesti missään ja lähiympäristön tonttien käyttötarkoitusta voidaan muuttaa lähes rajoituksetta.

Uuden Minna Canthin koulun asemakaavamuutokseen kytkeytyy myös erikoinen Niiralan ja Laulurinteen alueen kaksivuotinen rakennuskielto, jonka aikana kaupunki tarkastelee rakennuskiellossa olevien kiinteistöjen suojelumerkintöjen ajanmukaisuutta ja päivittää rakentamistapaohjeita. Erikoisen tilanteesta tekee se, että rakennuskielto koskee suurta joukkoa yksityisesti omistettuja omakotitaloja, joille on ollut rakentamistapaohjeet olemassa jo 90-luvulta lähtien, mutta ei kaupungin omistamia saman aikakauden pienkerrostaloja Kaartokadun varressa, vaikka hankkeessa nimenomaan todetaan laadittavan rakentamistapaohjeet myös pienkerrostaloille. 

Rakennuskieltoon liittyviä ongelmia ja hankkeen tavoitteiden epäselvyyttä avasin Niiralan alueen omakotitalon omistajan näkökulmasta jo edellisessä kirjoituksessani 29.3.2025. Seuraavaksi tarkastelen vielä, miten keskustan osayleiskaavan vanhentuminen ja Uuden Minna Canthin koulun asemakaavasta tehty hallinto-oikeuden päätös vaikuttaa yksittäisen kiinteistönomistajan oikeusturvaan, jos kaupunki alkaa puuhaamaan naapurustossa asemakaavamuutosta.

Koulun asemakaavamuutoksen yhteydessä tutkittiin myös päiväkodin rakentamista Kaartokadun länsipuolella olevien neljän Niiralan Kulman pienkerrostalon tilalle. Luonnosvaiheessa paljastui, että kaupungin suunnitelmissa oli purkaa kaikki neljä pienkerrostaloa, kasvattaa kahden tontin rakennusoikeutta merkittävästi tilalle rakennettavaa päiväkotia varten ja tehdä kahden muun purettavan talon tilalle yleinen pysäköintialue. Kohtuuttomana suunnitelmaa voi pitää sikäli, että päiväkotia ja pysäköintialuetta suunniteltiin pientalokorttelin sisälle, vasten korttelin keskustaa olevien omakotitalojen takapihoja.

Niiralan ja Laulurinteen alueen rakennuskieltoon johtanut asemakaavamuutos laitettiin vireille samanaikaisesti koulun ja päiväkodin rakentamiseen tähdänneen asemakaavamuutoksen kanssa. Erikoisen tilanteesta tekee se, että kun Niiralan ja Laulurinteen asemakaavamuutoksessa tavoitteena on tutkia alueen kulttuuriarvoja, tarkastella suojelumerkintöjä ja laatia alueelle rakentamistapaohjeet, koulun asemakaavamuutos tähtäsi siihen, että samassa korttelissa olevat saman aikakauden rakennukset puretaan ja tonttien käyttötarkoitusta muutetaan merkittävästi. Näiden kahden erillisen asemakaavamuutoksen raja meni siis saman korttelin sisällä, pitkin korttelin keskiosaa olevaa tonttien rajaa. Toisella puolelle asemakaavamuutosten rajaa jäi kaupungin omistamat pienkerrostalot ja toiselle puolelle yksityisesti omistetut pientalot. 

Toteutuessaan päiväkoti- ja pysäköintialuehanke vaikuttaisi merkittävästi yksityisesti omistettujen kiinteistöjen arvoon. Arvon laskua lisää, mikäli Niiralan ja Laulurinteen asemakaavahankkeessa päädytään kiristämään alueen suojelumääräyksiä entisestään ja vaikeutetaan näin yksityisten kiinteistönomistajien mahdollisuutta käynnistää peruskorjaushankkeita tai purkamista vaativia uudisrakennushankkeita alueella. 

Kaupungin puuhailu päiväkodin ja pysäköintialueen rakentamiseksi Uuden Minna Canthin koulun ja Niiralan asemakaavamuutosten yhteydessä on kauhuesimerkki siitä, miten yli 20 vuotta sitten vireille laitettu, mutta täysin edistämättä jätetty yleiskaavahanke voi vaarantaa yksittäisen asunnon omistajan oikeusturvan. Yleiskaavassa koko kortteli, joka siis käsittää purettavaksi suunniteltujen pienkerrostalojen lisäksi omakoti- ja paritaloja on merkitty pientaloalueeksi suojelumerkinnällä, joka edellyttää ympäristön säilyttämistä. Yleiskaavan perusteella ei pitäisi siis olla mahdollista muuttaa tonttien käyttötarkoitusta näin merkittävästi suojellulla pientaloalueella, mutta nyt yleiskaava on todettu hallinto-oikeudessa vanhentuneeksi. Tällä hetkellä Kuopion keskustan alueella ei ilmeisesti ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa maankäytön periaatteista olisi sovittu ja joka rajoittaisi näin tonttien käyttötarkoituksen muutosmahdollisuutta asemakaavatasolla. 

Niiralan asemakaavamuutoksesta ja rakennuskiellosta hallinto-oikeuteen tehdyn valituksen lausuntovaiheessa Kuopion kaupunki irrotti päiväkodin ja pysäköintialueen rakentamiseen tähtäävän suunnitelman Uuden Minna Canthin koulun asemakaavahankkeesta. Sen jälkeen päiväkodin ja pysäköintialueen rakentamissuunnitelman etenemisestä ja tavoitteista ei ole kerrottu julkisuuteen mitään.